Minna Tervamäki on loistokkaan uran Suomen Kansallisbaletin tähtitanssijana tehnyt tanssija-koreografi. Hänen tanssillisen kielensä ytimessä on huippuunsa hiotun tekniikan avaaminen uudenlaisiin suuntiin, olipa keskustelukumppanina sitten jazz, flamenco, sirkus tai kuvataiteet. Tervamäki debytoi koreografina vuonna 2005 ensi-iltansa saaneella teoksella Something Else?, ja sittemmin hän on luonut runsaat parikymmentä teosta.
Pia Freund kuuluu Suomen eturivin kansainvälisiin sopraanoihin, joka on yhtä lailla elementissään oopperalavoilla, suurten orkestereiden solistina, kamarimusiikin ja liedin äärellä sekä musiikkikirjallisuuden ja runouden tulkkina. Hän on tullut tunnetuksi erityisen heittäytyvästä muusikkoudestaan sekä jatkuvasti uusiutuvasta tavastaan kommunikoida eri taiteenalojen ja aikamme säveltäjien kanssa.
Pauliina Fred on historiallisiin huiluihin erikoistunut freelance-muusikko, joka soittaa Helsingin Barokkiorkesterissa, Suomalaisessa barokkiorkesterissa sekä norjalaisissa yhtyeissä Barokkanerne ja Nivalis Barokk Ensemble. Pauliina Fred toimi Suomalaisen barokkiorkesterin taiteellisena suunnittelijana vuosina 2018-21. Hän on Bravade-nokkahuilukvartetin perustajajäsen, ja hän on konsertoinut solistina ja kamarimuusikkona ympäri Eurooppaa, Aasiaa sekä Etelä-Amerikkaa.
Louna Hosia on helsinkiläinen sellisti, gambisti, jouhikonsoittaja ja sahansoiton suomenmestari, joka on erikoistunut vanhaan musiikkiin sekä kantaesittänyt runsaasti suomalaisten nykysäveltäjien teoksia. Hosian laaja-alainen muusikkous on vienyt hänet kansainvälisille konserttilavoille, vierailevaksi äänenjohtajaksi kaupunginorkestereihin, soolosoittajaksi kotikaupunkinsa lähiöihin ja kamarimuusikoksi eri taiteenalojen festivaaleille.
Yli 50 elokuvaroolia tehnyt näyttelijä-ohjaaja Kati Outinen on tullut tunnetuksi erityisesti Aki Kaurismäen luottonäyttelijänä. Kolminkertaisesti Jussi-palkittu Outinen on kerännyt myös kansainvälisiä tunnustuksia, kuten Cannesin elokuvafestivaalin palkinto parhaasta naispääosasta 2002. Outinen on toiminut Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa näyttelijäntyön professorina 2003–2013.
Cembalisti Petteri Pitko konsertoi solistina, kamarimuusikkona ja orkesterisoittajana niin vanhan kuin uusimmankin musiikin parissa. Hän on esiintynyt Akademie für Alte Musik Berlinin, Zürichin kamariorkesterin, Tapiola Sinfoniettan ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin solistina sekä kamarimuusikkona lukuisilla festivaaleilla Suomessa, eri puolilla Eurooppaa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Hän oli Suomalaisen barokkiorkesterin taiteellinen johtaja vuosina 2018-22.
Sonja Saarikoski (s. 1989) on helsinkiläinen toimittaja, jonka päätyö on verkkomedia Long Playssa. Hän on erikoistunut pitkään, kertovaan muotoon. Viime vuodet hän on työskennellyt aikakauslehti Imagen toimituspäällikkönä. Lisäksi hän kirjoittaa klassisen musiikin kritiikkiä ja opettaa journalistista kirjoittamista Helsingin yliopistossa. Aiemmin hän on ollut töissä muun muassa Ylioppilaslehdessä, Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä. Saarikoski on saanut työstään lukuisia palkintoja, kuten Vuoden nuori aikakauslehtitoimittaja -palkinnon vuonna 2017 ja Hulda Paulo -palkinnon vuonna 2020. Hän on ollut kaksi kertaa ehdolla Suuren journalistipalkinnon saajaksi Vuoden toimittaja -kategoriassa. Naisvangit on Saarikosken ensimmäinen kirja.
Outi Tarkiainen (s. 1985) on yksi sukupolvensa kiinnostavimpia säveltäjiä, jonka teoksia ovat tilanneet ja esittäneet mm. BBC Symphony, BBC Philharmonic, The National Arts Centre Orchestra, Hollannin filharmonikot ja San Franciscon, Islannin, Tukholman, Göteborgin ja Radion sinfoniaorkesterit. Tarkiainen on säveltänyt orkesteri- ja kamarimusiikkia, näyttämöteoksia, teoksia orkesterille ja solistille sekä musiikkia jazzorkestereille. Hänen musiikkiaan julkaisee Edition Wilhelm Hansen.
Tarkiainen on säveltäjänä erityisesti kiinnostunut ihmisäänestä sen moninaisuudessaan. Hänen toistaiseksi laajamuotoisin vokaaliteoksensa on tunnin mittainen, Virginia Woolfin samannimiseen romaaniin perustuva ooppera A Room of One's Own (2020–2021), joka sai maailman kantaesityksensä Hagenin oopperatalossa Saksassa toukokuussa 2022 itävaltalaisen Magdalena Fuchsbergerin ohjaamana ja Suomen ensiesityksen Savonlinnan oopperajuhlilla Hagenin oopperan vierailuesityksenä kesällä 2023. Vanhemmuudesta nousevat aiheet yhdistävät hänen viimeaikaisia orkesteriteoksiaan, joissa lapsen syntymä vertautuu luonnonilmiöihin: The Ring of Fire and Love (2020) rinnastaa vulkaanisen vyöhykkeen ja lapsen pään syntymän hetken, ja Midnight Sun Variations ja Songs of the Ice (2019) kuvaavat naisen kehon avautumista ja sulkeutumista. Englannintorvikonsertto Milky Ways (2022) jatkaa vastasyntyneen ensihetkien tutkimista aiheenaan imetys. Kaksi ensin mainittua olivat ehdolla Fondation Prince Pierre de Monaco –musiikkipalkinnon saajaksi vuosina 2021 ja 2024.
Myös pohjoisuus on tärkeä teema Rovaniemellä varttuneelle ja työskentelevälle Tarkiaiselle. Kamariorkesterikonsertto Polar Pearls kumartaa pohjoisen luonnon ainutlaatuisuudelle ja sen herkälle tasapainolle. Saamelaisesta nykyrunoudesta ammentaa laulusarja Eanan, gida nieida (2014-2015). Useista Tarkiaisen teoksista voi löytää juuria paitsi länsimaisen taidemusiikin, myös jazzmusiikin traditioon. Hänen teoksissaan nämä kaksi perinnettä elävät usein orgaanisesti ja innovatiivisesti syvätason vuorovaikutuksessa keskenään. Tästä oiva esimerkki on saksofonisti Jukka Perkolle sävelletty saksofonikonsertto Saivo (2016), joka oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi vuonna 2018.
Tarkiaisen teoksia on esitetty monilla tärkeillä festivaaleilla, kuten BBC Promseilla, Adelaiden festivaalilla, Helsingin Juhlaviikoilla, Pohjoismaisilla musiikkipäivillä ja Pori Jazzeilla. Hänen musiikkiaan on kuultu useissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa, esittäjinä mm. Bostonin, St. Louisin, Minnesotan, Houstonin, Atlantan ja Detroitin sinfoniaorkesterit, Tonkünstler Orchestra, Regensburgin ja Oslon filharmonikot ja Norrbottens Kammarorkester. Kapellimestareina hänen teoksissaan on toiminut mm. David Afkham, Christian Macelaru, John Storgårds, Sakari Oramo, Dalia Stasevska, Santtu-Matias Rouvali ja Clemens Schuldt. Vuonna 2015 hän oli residenssisäveltäjänä ranskalaisella Musique Classique d’Uzerche –festivaalilla ja kesällä 2023 Kuhmon kamarimusiikissa, jossa esitettiin neljä hänen kamarimusiikkiteostaan.
Tarkiaisen orkesterimusiikkia on levyttänyt Radion Sinfoniaorkesteri Nicholas Collonin johdolla levyllä Midnight Sun Variations (Ondine Records 2024). Tarkiaisen kamariorkesterimusikkia on levyttänyt Lapin Kamariorkesteri John Storgårdsin johdolla Emma-ehdokkuuteen yltäneellä levyllä Maa, kevään tytär (Ondine Records 2020). Tarkiaisen kamarimusiikkia esitellään puolestaan levyllä Beyond Poems (Alba Records 2017), jossa esiintyy sopraano Tuuli Lindeberg, Kamus-kvartetti ja Uusinta Ensemblen muusikoita. Säveltäjä-kapellimestarivieraana Tarkiainen on esiintynyt Ljublajanassa Slovenian radion jazzorkesterin kutsumana sekä Norrbotten Big Bandin kutsumana Ruotsin kiertueilla vuosina 2011 ja 2015. Vuoden 2017 hän toimi Norrbotten Big Bandin residenssisäveltäjänä, josta yhteistyöstä julkaistiin levy Unpainted Portraits (Prophone Records 2018). Tarkiaisen debyyttilevy Into the Woodland Silence julkaistiin vuonna 2013 ja siinä esiintyi Norrbotten Big Band solistinaan vokalisti Aili Ikonen.
Tarkiainen opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa Eero Hämeenniemen ja Veli-Matti Puumalan johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2010. Opintojaan hän on täydentänyt mm. Lontoon Guildhall School of Musicissa ja University of Miamissa. Sävellystyönsä ohella Tarkiainen on toiminut lappilaisen Hiljaisuus-festivaalin taiteellisena johtajana 2014–2018.
Lauri Sallinen tunnetaan omaäänisenä klarinetistina ja valovoimaisena esiintyjänä perinteisen klassisen kuin uudenkin musiikin saralla. Kamarimuusikkona hän on yksi Suomen kysytyimmistä klarinetisteista, jota kuullaan säännöllisesti musiikkifestivaaleilla Suomessa ja ulkomailla - kuten Helsingin Juhlaviikot, Ultima Festival (Oslo), MATA Festival (New York), Classic con brio (Osnabrück), Musiikin Aika, Meidän Festivaali, Hiljaisuus-festivaali ja Crusell-viikko. Kuhmon kamarimusiikin vakiovieraita hän on ollut vuodesta 2010.
Sallinen on aktiivinen uuden musiikin tulkki, ja olennainen osa hänen muusikkopersoonaansa on läheinen yhteistyö monien nykysäveltäjien kanssa. Orkesterisolistina Sallinen on esiintynyt mm. Avanti! kamariorkesterin, Lapin kamariorkesterin, Saimaa Sinfoniettan, Mikkelin, Lappeenrannan ja Joensuun kaupungiorkestereiden, Ylioppilaskunnan Soittajien ja Sibelius-Akatemian Sinfoniaorkesterin kanssa. Klassisen konserttorepertuaarin lisäksi hän on kantaesittänyt Mikko Nisulan ja Markku Klamin klarinettikonsertot sekä soittanut Helen Grimen, Enno Poppen ja Benjamin Brittenin konserttojen Suomen ensiesitykset. Hän on myös kiertänyt kotimaisia orkestereita omilla musiikinlajeja yhdistävillä orkesteriproduktiollaan, joissa hän toimii sekä klarinettisolistina, orkesterin liidaajana että musiikin sovittajana. Näistä produktioista vanhaa suomalaista tangoa heijastelevaa Satujen maata on esitetty jo useita kymmeniä kertoja.
Sallisen erikoisuus on hänen kiinnostuksensa eri taidemuotoja orgaanisesti yhdisteleviin, esityksellisiin teoskonsepteihin, ja hän on taiteilijana erityisesti kiinnostunut musiikin yhdistämisestä liikekieleen. Tästä toistaiseksi pisimmälle viety esimerkki on Helsingin Juhlaviikoilla 2017 ensi-iltansa saanut kokoillan sooloesitys Solitude, jossa sooloklarinettikonsertti ja muusikon liikekieli kasvoivat nykytanssiesitykseksi koreografian sekä video- ja äänisuunnittelun kautta. Samassa yhteydessä julkaistiin myös Sallisen debyyttilevytys Songs of Solitude (Alba Records). Sallinen myös tuo eri taiteenaloja yhteen kuratoimalla Kittilän Kaukosessa Hiljaisuuden Vuodenajat –konserttisarjaa yhdessä sirkustaiteilija Henna Kaikulan kanssa vuodesta 2018.
Sallinen aloitti klarinetinsoiton synnyinkaupungissaan Kuhmossa, itäisessä Suomessa, tärkeimpänä alkutaipaleen opettajanaan ja innoittajanaan Arrigo Christian Blom. Hän jatkoi solistisia opintoja Sibelius-Akatemiassa ja Manhattan School of Music – musiikkikorkeakoulussa Kari Kriikun, François Bendan ja Charles Neidichin johdolla valmistuen musiikin maisteriksi vuonna 2009. Klarinettiopintojen lisäksi hän on opiskellut sävellystä Lauri Kilpiön johdolla Sibelius-Akatemiassa. Sallisen taiteellista työskentelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Suomen Kulttuurirahasto, Lapin taidetoimikunta, Koneen säätiö ja Musiikin edistämissäätiö. Vuonna 2012 hänelle myönnettiin Kainuun kulttuuripalkinto.
Henrik Sandås (s. 1981) on bandoneontaiteilija jonka ohjelmistoon mahtuu argentiinalaisen tangon ja tango nuevon ohella barokkimusiikkia, uutta taidemusiikkia sekä improvisaatiota. Sandåsia arvostetaan herkkänä ja sielukkaana muusikkona, jonka kokeva ja kertova soittotapa on valloittanut yleisöjä niin Euroopassa kuin Etelä-Amerikassakin.
Viime vuosina Sandås on esiintynyt laajalti eri sinfoniaorkestereiden kanssa sovittajana ja solistina. Hän on myös varsin aktiivinen kamarimuusikko ja on kantaesittänyt useita soittimelleen kirjoitettuja teoksia. Sandås tunnetaan solistiuran ohella FREVO!, Maans-Perkola-Sandås, Quartet Ajaton, Tanguedia Quintet sekä Otra Vez -yhtyeiden ilmaisuvoimaisena bandoneonistina.
Vastikään Rovaniemeläistynyt Lapin kamariorkesterin 1. konserttimestari ja näin ollen viulisti Abel Puustinen ei kaihda heittäytyä internetin syövereihin löytääkseen klassisen musiikin teosaarteita bittiviidakosta. Tämän harrastuksen ohella Puustinen on aktiivinen kamari- ja orkesterimuusikko. Hän on ollut viime vuosina kysytty liideri soittaen muun muassa Helsingin kaupunginorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa ja Turun filharmonisessa orkesterissa.
Kamarimuusikkona intohimoinen Puustinen on esiintynyt lukuisilla ikimuistoisilla festivaaleilla Suomen rajojen sisä- ja ulkopuolella inspiroivien kollegoiden kanssa. Freelance-elämän ja opiskelun välillä tasapainotteleva Puustinen on myös esiintynyt maamme merkittävien orkestereiden solistina viimeisimpänä Lapin kamariorkesteri, Jyväskylä Sinfonia ja Kuopion kaupunginorkesteri.
Suurta iloa ja ylpeyttä Puustisen taiteelliseen työskentelyyn tuo myös Suomen Kulttuurirahaston ystävällisesti lainaama Giovanni Battista Guadagnini -viulu. Suomen Kulttuurirahasto ja Wihurin rahasto ovat tukeneet hänen taiteellista matkaansa kohti syvempää viisautta ja ymmärtääkseen maantieteellisten sointujen todelliset erot.
Hanna Parviainen toimii nykyään Lapin Kamariorkesterin II viulun soolosoittajana. Sitä ennen hän työskenteli Tampere Filharmonian II viulun varaäänenjohtajana lähes 10 vuotta. Kokkolalaislähtöinen viulisti suoritti opintonsa sekä Sibeilus-Akatemiassa että Geneven musiikkikorkeakoulussa opettajinaan Kaija Saarikettu, Tero Latvala ja Mihaela Martin. Hanna on tehnyt myös mm. 2.konserttimestarin viransijaisuuksia sekä Lapin että Keski-Pohjanmaan Kamariorkestereissa sekä lyhyempiä sijaisuuksia Suomen Kansallisoopperan orkesterissa, HKO:ssa ja Tapiola Sinfoniettassa.
Orkesterityön ohella Hanna on toiminut myös opetustehtävissä: Hän on perehdyttänyt ammattiopiskelijoita orkesterityön pariin toimien opettajana Tampereen Ammattikorkeakoulun alaisessa Orkesteriakatemiassa sekä ohjaten ja liidaten opiskelijaorkesteriperiodin Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu Centriassa. Lisäksi hän on toiminut viulunsoiton tuntiopettajana em. laitoksissa.
Hanna on myös aktiivinen kamarimuusikko, joka esiintyy säännöllisesti eri kokoonpanoissa. Esiintymispaikoista mainittakoon Kangasala Classic, Kiteen Kamarikonsertit ja Faunin iltapäivä -kamarimusiikkisarja Tampereella. Hän on perehtynyt myös barokkiviulun saloihin ja esiintynyt mm. Pirkanmaan Barokin järjestämissä konserteissa.
Solistisissa tehtävissä hänet on nähty niin Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, Kuopion Kaupunginorkesterin kuin Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterinkin edessä. Kuopion viulukilpailussa hän saavutti kolmannen sijan vuonna 2015.
Taru Lehto on jo lähes 28 vuotta toiminut Lapin kamariorkesterin sooloaltistina. Pitkän uran varrelle on mahtunut myös vierailuja ja sijaisuuksia muissakin Suomen huippuorkestereissa, kuten mm. RSO:ssa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Suomen kansallisoopperassa ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa. Taru myös toimi vuosien 2000 ja 2014 välisenä aikana yhdeksän vuotta Savonlinnan oopperajuhlaorkesterin altistien äänenjohtaja.
Orkesterityön lisäksi Tarun sydäntä lähellä on opiskelu. Taru valmistui Turun AMK:n järjestämästä Sairaala- ja hoivamuusikon osaajakoulutuksesta keväällä 2024 ja lisäksi hän opiskelee sosiaalityötä Lapin yliopistossa. Ikuiseksi opiskelijaksi itsensä mieltävä Taru myös opettaa Lapin musiikkiopistossa alttoviulunsoittoa. Taru toimi Suomen alttoviuluseuran puheenjohtajana 2018-2023 ja on nykyään seuran kunniajäsen.
Juuli Holma on erityisesti monipuolisena ja intohimoisena kamarimuusikkona tunnettu sellisti. Sattuma ja seikkailunhalu johdattivat hänet Sibelius-Akatemian sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan konserttilavojen kautta vuonna 2013 Lapin kamariorkesterin sellon äänenjohtajaksi, missä tehtävässä hän toimii edelleen.
Holma on muusikkona kotonaan niin uusimman musiikin kuin barokinkin parissa. Suomalaisista orkestereista hänelle tutuimpia ovat oman orkesterin ohella Radion sinfoniaorkesteri sekä Tampere Filharmonia ja Jyväskylä Sinfonia, joista viimeisissä hän on toiminut myös soolosellistin roolissa. Viime vuodet tämä jatkuva uuden etsijä on löytänyt musiikilliseen elämäänsä uudenlaista sisältöä ja sivistystä vanhan musiikin opinnoista Suomessa ja ulkomailla. Tulevan kevään ja kesän aikana opintojen kantamista hedelmistä voi nauttia mm. Lapin kamariorkesterin resitaalisarjassa sekä BRQ Vantaa -festivaalilla Holman oman resitaalin mudossa.
Holman verenperintönä kulkee taipumus opettamiseen, Musiikki- ja gastronomiafestivaali Soinillisen pyörittäminen on sen sijaan itse keksittyä vapaa-ajan täytettä. Muina aikoina Holmaan voi törmätä esimerkiksi hiihtoladulla tai leikkipuistossa yhdessä 3-vuotiaan tyttären kanssa.